Ekat viikonloppuvapaat koitti! Ehkä parasta pitkään aikaan! Niin rento fiilis, kun pääsi pois intin tiukasta säännöstyksestä ja turhasta kurista. Vapailla huomas miten turhaa kaikki tollanen oikeesti on, ihan hyvin pystyy elään ilmankin hirveetä määräilyä. Elämän turhinta aikaa tää armeija. Samalla turhan lisäks vielä surkeetaki. Hirvee ikävä kokoajan tyttöystävää ja läheisiä ihmisiä. Vaikka tää onkin aivot narikkaan touhua, niin silti joka sekunti on mielessä ihan joku muu kun armeija-asia. Nimittäin vapaa-aika ja vapaus.
Jokatapauksessa sen pidemmittä puheitta itse lomiin! En tiedä jatkossa miten kirjotan tätä blogia lomilta. Joten kuten kumminkin pitää jokainen päivä rekisteröidä tohon otsikkoon, kun juoksevana lukunahan se kulkee :)
Anyway perjantai kun koitti koko päivä mateli älyttömän hitaasti, kunnes tuli komento "lomille mars!" Ja kokoporukka lähti juosten pois kasarmilta. Jotkut omille autoille ja jotkut lomabussiin niinku minä. Bussi kerkes hyvin asemalle, joka tarkotti, että kerkesin aikasemmin lähtevään junaan ja pääsin aikasemmin Tampereelle! Heti asemalle päästyäni oli tyttöystävä vastassa. Ensimmäinen halaus koko kahden viikon jälkeen tuntu niin ihanalta, etten enää ikinä olis halunnu lähtee pois takasin! Kumminkin pakko vaan oli :( onneks meillä oli maanantai vielä lomaa, eli pitkä viikonloppu näin heti alkuun :)
Viikonloppuna ehdittiin onneks älyttömän paljon! Vaikka koskaan ei oo tarpeeks niin silti voin vaan kuvitella ja ajatella hetkiä, kun kävelin käsi kädessä tyttöystäväni kanssa kaupungilla, molemmilla hymy korvissa ihan ku ei olis vuoteen nähny! :)<3 käytiin yhdessä ulkona syömässä, käytiin elokuvissa kattoon Vangitut, joka oli ihan hyvä elokuva. Jokseenkin jännittävä, mutta ei liian pahasti :) ja joku jota pitää kädestä elokuvissa niin se on ehkä parasta! ;)<3 jotkut ei sitä arvosta ja joillekkin se on arkipäivää.. Tälleen oppii arvostaan elämän pieniäkin iloja! kun arki on niin vastenmielistä ja tylsää :(
Onneks lomat on taas ensviikonloppuna eikä niihin oo, kun neljä aamua! :) vaikka meillä olis kuinka älyttömän tyhmiä harjotteita niin aina ajatus kotiin rakkaiden luo pääsemisestä auttaa jaksaan ja pikkuhiljaa eteneen tän pitkän matkan loppuun :)<3
Huomenna ensimmäinen taisteluharjotusmetsässä.. Ei vois vähempää kiinnostaa.. Oikein idioottitouhua taas. Joten siitä kirjotellaan huomenna! Moikkelis moi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti